vuoden aikana, toki akitaa ottaessani olin jo tiedostanut että kyseessä ei ole
mikään maailman helpoin rotu.
Pentuna (sanotaanko nyt vaikka että tuonne 8-9 kuukauteen asti) Ara oli
innokas leikkimään lenkeillä ja koirapuistoissa kaikkien kanssa, niin nartut
kuin uroksetkin kävivät leikkikavereiksi. Jossain välissä alkoi tulemaan satunnaisia
tappeluita muiden koirien kanssa. Mitä enemmän kuukausia poika on saanut mittariin,
sitä enemmän näitä tappeluita on tullut. Tänä päivänä vain vapaana ollessa jotkut
nartut menevät Aratalle, mutta urokset eivät. Hihnassa ollessa ei tule enää kenenkään
kanssa toimeen, kun taas ennen lenkillä jäätiin monesti pusuttelemaan muita...
Aratan esittely sivulla olen kirjoittanut, että Arata on täyttänyt kaikki odotukseni
ja toiveeni akitan suhteen ja olen kyllä yhä samaa mieltä! Arata on unelmieni akita <3
Tämä vain on ainoa miinuspuoli ja tätä lähdemme nyt työstämään pois!
Otin ongelmakoira kouluttajaan yhteyttä jos häneltä saisi hyviä vinkkejä ja apuja.
En oleta, että Arata tahtoisi vielä leikkiä ja pusutella jokaisen vastaan tulevan koiran
kanssa, mikä ei muutenkaan olisi normaalia akitalta. Tarkoituksena ja toiveena olisi
saada poika sietämään muita lähellään, eikä käymään kimppuun.
Nyt pojalle on luvassa tiukka kuri ja pienimpääkin murahdukseen puututaan.
Mutta sitten muihin asioihin! :D
Kauan odottamani näyttelyhihna Aratalle on viimein saapunut kaukaa Iso-Britanniasta asti
ja se on UPEA! Kiitos Rachel! Löysin myös kirpparilta 4:llä eurolla Aratalle valjaat ja
poika kävelee nyt hihnassa kuin unelma, vaikkei aiemminkaan mitenkään erityisen huonosti
tosin ole kulkenut. Huomenna mennään Joutsaan näyttelyyn joten seuraava blogi päivitys on
siis luvassa jo piakkoin. Tänään treenasimme näyttelyä varten, mutta Arataa ei kiinnostanut
ollenkaan, ilmeisesti kuumuuden takia. Tässä vielä kuvia. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti