Gogatsu Kensha No Arata "Arata"
Syntynyt: 14.07.2013
Kasvattaja: Merja Laurikainen-Vilmunen
Akitapedigreessä: http://www.akitapedigree.com/details.php?id=76297
Jalostustietokannassa: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FI45502/13&R=255
Lonkat B/B
Kyynärät 0/0
Kiillehypoplasia
Kiillehypoplasia
Arata, elämäni tosirakkaus. Arata rakasti täydellä sydämellään minua ja läheisiään.
Arata oli uskollinen elämänkumppani ja aina paikalla, kun tukea tarvittiin, kunpa vain
matkamme olisi saanut jatkua. Arata oli myös valtava nallekarhu, niin sydämeltään kuin
kooltakin, pojan säki oli jopa 71 cm ja painokin oli parhaimmillaan 37 kiloa.
Aratassa oli paljon rakastaettavaa ja halattavaa ja sitä me teimmekin
jatkuvasti. Mutta valitettavasti Arata pelkäsi ihmisiä aivan pennusta asti ja pojan
aukuistuttua tilanne kärjistyi niin, ettei enää tiennyt mitä tehdä pelkäämiensä ihmisten
kanssa, joten puri. Olisin halunnut antaa pojalle vielä mahdollisuuden, mutta riski olisi
voinut olla suuri. Seitsemän eri koira-alan asiantuntijaa juttelivat kanssani ja suureksi
surukseni kenelläkään ei ollut tarjota meille apua, ei lääkkeestä, ei mistään. Jouduin
tekemään sydäntä raastavan päätöksen kun päästin rakkaan Aratani menemään.
Uskon että pojalla on nyt hyvä olla, lähtiessään Arata antoi minulle vielä ison ja märän
pusun, ikään kuin antaen anteeksi ja kiittäen yhteisestä matkastamme.
Arata oli mamman poika, ihan loppuun asti <3
matkamme olisi saanut jatkua. Arata oli myös valtava nallekarhu, niin sydämeltään kuin
kooltakin, pojan säki oli jopa 71 cm ja painokin oli parhaimmillaan 37 kiloa.
Aratassa oli paljon rakastaettavaa ja halattavaa ja sitä me teimmekin
jatkuvasti. Mutta valitettavasti Arata pelkäsi ihmisiä aivan pennusta asti ja pojan
aukuistuttua tilanne kärjistyi niin, ettei enää tiennyt mitä tehdä pelkäämiensä ihmisten
kanssa, joten puri. Olisin halunnut antaa pojalle vielä mahdollisuuden, mutta riski olisi
voinut olla suuri. Seitsemän eri koira-alan asiantuntijaa juttelivat kanssani ja suureksi
surukseni kenelläkään ei ollut tarjota meille apua, ei lääkkeestä, ei mistään. Jouduin
tekemään sydäntä raastavan päätöksen kun päästin rakkaan Aratani menemään.
Uskon että pojalla on nyt hyvä olla, lähtiessään Arata antoi minulle vielä ison ja märän
pusun, ikään kuin antaen anteeksi ja kiittäen yhteisestä matkastamme.
Arata oli mamman poika, ihan loppuun asti <3
Vanhemmat:
Isä: Daigo Go Kawasaki Takayamasou
Emä: Hikari Des Dragons Du Soleil Rouge
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti