1 v rokotuksissa

Kirjoitin joku aika sitten loppuvuoden näyttely suunnitelmat blogiin,
mutta nyt koska Arata ja Roki koira tulivat toimeen (kuten viime
päivityksessä kerroin) olemme vahvistaneet päätöksen lähteä yhdessä
ystäväni  kanssa Ruotsin voittaja näyttelyyn joulukuussa!!! Miten jännää!
Ihana Mitsu akita asuu myös ruotsisissa omistajineen, ihanaa nähdä
heitäkin, kun facebookissa tähän asti vain oltu jutussa.
Ja sen verran täytyy vielä hehkuttaa Aratan käytöksestäkin, että
tänään kohtasimme lenkillä 3 koiraa, jotka Arata olisi vielä kuukausi
sitten tahtonut pistää pois päiviltä... Mutta tänään oli todella onnistunut
tapaaminen yhden näistä kanssa, Arata olisi oikein halunnut leikkiäkin!
Toiset 2 vain ohitimme emmekä jääneet haistelemaan, mutta ohituksessakaan
ei tullut minkään sortin ongelmaa.

Eilen kävimme pojan kanssa ottamassa 1 vuotis rokotukset ja samalla saimme
pojalle passin tulevaisuuden reissuja varten. :) Odotustilassa joku koira huusi
kuin hullu Aratalle, mutta mun poika se oli kyllä niin coolina että!!
Uskomaton muutos tullut poikaan näinkin lyhyessä ajassa!
Vaan eipä se lääkäri reissu kuitenkaan niin miellyttävästi lopulta mennytkään,
Aratalla todettiin kiilteen kehityshäiriö (mitä olen alusta asti epäillyt), myös
hammaskiveä löytyi hirveästi ja ikenet ovat pahan näköiset olleet jo kauan.
Tämä taas tietää aivan tolkutonta rahanmenoa hihnanpäälle... Huoh.

Kunhan hammaskivet on poistettu, niin ikenien hoitoon ja uuden hammaskiven
estämiseen on onneksi halpa lääke, Dentisept niminen geeli joka laitetaan
koiran ikeniin. Se hoitaa ikeniä, sekä auttaa hammaskiven ehkäisemiseen.
Säännöllisesti käytettynä voi kuulema estää jopa kokonaan hammaskiven tulemisen.
Pohditaan vielä onko hammaskiilteen pinnoitus tarvittava vai ei, kunhan ensin saamme
hammaskivet pois ja pääsemme aloittamaan ikenien hoidon.
Pinnoitus tosiaan on hävyttömän hintaistakin n.700-1000e.

Tänään tuli vielä postissa ensi viikonlopun Äänekosken näyttelykirjekin,
ja eipä paljoa yllättänyt että ollaan Aratan kanssa taas rotumme ainoana edustajana
paikalla... Sitten pidetäänkin 2 kk näyttelytauko ja yritetään saada pojalle karvat takaisin!
Kiitos ja hei!

Heinola kr ja edistystä

Mikä hieno päivä takana!!

Tänään aloitimme päivän ajamalla kohti Heinolan kr näyttelyä ja Arata oli
rotunsa ainokainen paikalla. Kehässä meni hyvin, poika jaksoi seisoa
moitteettomasti ja juoksukin sujui mallikkaasti. Hieman arkaili tuomaria, mutta
antoi kuitenkin koskettaa ja katsoa hampaat. :) Tuomarina toimi Hannu Talvi,
joka oli todella mukava ja asiantunteva. Arata sai EH:n hyvällä arvostelulla,
tuomari vielä erikseen kertoi moneen otteeseen kuinka upea pää ja ilme pojalla on!
Ja olen kyllä samaa mieltä! ERI jäi saamatta kuulema lantion/selän notkistelun takia,
jota poika toisinaan tekee ollessaan jännittynyt, myöskin lisää lihasta tarvitaan.
Arvostelussa ei ole mitään, mistä olisin eri mieltä, Aratan pää ja ilme on minunkin
mielestä upeat ja ei toki näin nuori uros vielä voikkaan olla täydessä loistossaan.
Arvostelu:
Hieman kevytrakenteinen. Hyvä pää ja ilme. Aavistuksen köyry lanne.
Vielä niukka raajojen kulmaus. Hyvät käpälät, oikea karvanlaatu.
Hieman ujo luonne, normi liike.

Varoitus! Nyt on luvassa pienoista avautumista.
Aratan tullessa murrosikään tuossa 9 kuukauden iän jälkeen alkoi pojan käytös
muuttumaan ei-toivottuun suuntaan. Esimerkiksi kaikki koirat joita ei ollu aiemmin
tavannut alkoivat käydä kerta kaikkiaan sietämättömiksi. Lenkkeily ei enää ollutkaan
niin helppoa pojan kanssa, puhumattakaan näyttelypaikoilla olosta, etenkin sisänäyttelyt
joissa on lähes aina tungosta, ei ollu helppo paikka meille. Kyllä siinä koeteltiin
omistajan hermoja kovalla kädellä...
Ja siis tämä käytöshän on ihan odotettavissa äkäilyikäiseltä pojalta, jonka rotutyyppi ei
muutenkaan välitä muista koirista. Toisten koirien päälle käyminen ei toki missään nimessä
ole hyväksyttävää, mutta uhmaikäiseltä akitalta se ei tavatontakaan ole.

Muutamien ihmisten kanssa olen puhunut tästä aiheesta, olen saanut todella paljon
arvokkaita neuvoja ja kannustusta, kun välilä on tuntunut jo niin toivottomalta.
Mutta löytyipä seasta muutamakin ihminen jotka puhuivat pojastani siihen sävyyn, että
alkoi ihan tosissaan suututtamaan. Uskomattoman häijyjä ja puistattavia juttuja kuulin, en
kehtaa edes tänne niitä kirjoitaa. Enkä takuulla unohda koskaan tämän/näiden ihmisten
sanoneen niitä asioita. Toki kullakin mielipiteensä, mutta parin kohdalla riitti minulla
ymmärrys, kuten myös Aratan kasvattajalla, kun kuuli nämä jutut!
Mutta! Pitkällä kärsivällisyydellä, monilla toistoilla, rutkalla huumorilla ja negatiivisten
lauseiden suodatuksella, nyt me ollaan kuin ollaankin edistytty koulutuksessa tämän muille
äkäilyn suhteen.
Mm. Erästä narttua ollaan lenkillä haisteltu, eilen taas Arata kohtasi mäyräkoira uroksen
lenkkipolulla ongelmitta. Tänään taas Heinolan näyttelyn jälkeen pysähdyimme Paasossa
moikkaamaan minun kaveriani ja Roki koiraa. Arata ja Roki kerran vaan vilaukselta nähneet,
joten käytännössä tämä oli poiken ensikohtaus. Arata pomppasi autosta ulos ja näki Rokin
pihalla, otti pari askelta eteenpäin ja murahti pari kertaa... Mutta, sen jälkeen ei mitään!
Pojat jaksoivat pitkään olla yhdessä pihalla ja nuuskivat toisiaan ja hieman käveltiinkin
yhdessä. Roki olisi tahtonut leikkiäkin Aratan kanssa, mutta Araa ei kiinnostanut leikkiä ja
ehkä ihan hyvä niin, leikit voi hetkessä muuttua liian rajuiksi.
Tämmöistä tällä kertaa, kiitos ja hei!

Heinolassa käydessä käytiin moikkaamassa

ystääni ja Arata sai lapsista uusia kavereita :)

                                                             Arata ja Roki <3

Uutisia ja suunnitelmia

Maailman voittaja oli aivan täysin vienyt ajatukseni muista asioista, joten
en ole edes kertonu että ollaan Aratan kanssa keretty vaihtaman tässä jo
paikkakuntaakin! :D
Eli tosiaan minä sain Mikkelistä (synnyinkaupungistani) töitä ja näin ollen
Jyväskylä jätettiin muutama viikko sitten taakse ja nyt asustellaan täällä
isäni ja Kikin kanssa siihen asti että oma asunto löytyy. Toivotaan että piakkoin
se oma mökki löytyisi. On kyllä ollut ihanaa kun nyt on pikkuista Kikiäkin nähnyt
päivittäin ja koiratkin ovat tulleet keskenään todella hyvin toimeen. :)

Näyttelyt alkaa jo hupenemaan syksyä kohti. Ensi viikolla suunnistetaan Heinolan
kr näyttelyyn, siitä kahden viikon päässä olisi Äänekoskella näyttely jossa on kuulema
todella tiukka tuomari. Sitten olisikin vasta marraskuussa Jyväskylä kv ja sen jälkeen
enää joulukuussa messarit. Yhtä näyttelyä vielä pohditaan, mutta aikalailla tässä ne
loppuvuoden näyttelyt sitten olisi.
Akita ry tosin järjestäisi lokakuussa akitoille Open Show näyttelyn minne olisi mahtavaa
päästä! Nähtäväksi jää mennäänkö, kun on niin kaukana Lopissa asti. :/

Ja sitten pentuasioihin! ;) Alkukesästä tosiaan oli tarkoitus tuoda punainen akita
tyttönen tänne Suomeen, mutta kasvattajalla kävi siinä pienehkö moka, kun sekoitti
pennut ja näin ollen oli lähettämässä minulle väärää pentua. Vahinkoa ei kuitenkaan
kerennyt sattua, mutta pentu jäi kyllä saamatta.
Tässä on nyt pitkään pohdiskeltu eri vaihtoehtoja ja ylipäätään pennun oton
kannattavuutta ja nyt ollaan tultu siihen tulokseen, että kyllä sieltä ihan loppuvuodesta
pitäisi uusi perheen jäsen meille saada! Pidettäköön se vielä salassa että mistä ja kuka,
kunnes pennut ovat syntyneet ja sen saanti on täysin varma.
Sitä ennen tehdään Aratan kanssa vielä kovasti töitä ja valmistaudutaan uuden tulokkaan
saapumiseen.
Ps. Aratan kanssa on ollut nyt kovaa käyttäytymis koulutusta ja hyvältä näyttää! :)

                              Arata ja Kiki lähettää kaikille karvakavereille terveisiä!

Maailman voittaja

Huh, mikä päivä takana!!
Eilen putsasin ja puunasin koiran ja tänä aamuna kello pärähti neljältä soimaan.
Ennen puolta kuutta auto strattasi jo kohti Helsingin messukeskusta, eikä kyllä
lähdetty yhtään liian aikasin liikenteeseen, tie oli loppupäässä melko ruuhkautunutta
ja minä en ees tiennyt missä koko paikka on. Äitini lähti meille matkaseuraksi kun
mun alkuperäiselle matka kaverille tuli perhe huolia. :/ (Paranemisia sinne!)

Kehät meni kyllä suurimmaksi osaksi ohi multa kaiken maailman säätämisen vuoksi.
Pennut, junnu-urokset ja junnu nartut ovat ainoat mitkä seurasin kokonaan alusta loppuun.
Pentukehän alkaessa mulla alkoi jo kädet hikoilemaan jännityksestä ja sydän hakkaamaan.
Ihastuin aivan täysin todella kauniiseen Italialaiseen brindleen narttu pentuun joka valittiinkin
VSP- pennuksi! Valitettavasti ei ole kuvaa hänestä, todella upea oli.
Pentujen jälkeen olikin sitten jo junnu-urosten vuoro!! Ja voi luoja miten se jännitys vaan
kasvoi entisestään. Arata oli viidentenä arvostelu vuorossa ja poika esiintyi kyllä todella
hienosti, jaksoi seisoa hienosti eikä yhtään laittanut vastaan! Ja ERI:hän sieltä tuli!
Yksilöarvostelujen jälkeen kun jokainen oli saanut ERI:n, urokset tulivat kaikki takaisin
kehään ja tuomari alkoi valikoimaan joukosta mielestään parhaat koirat, joista sitten
sijoittaisi neljä parasta järjestykseen.
Yksi valittii, toinen valittiin... Ja sitten ARATA! Mitä?? Siinä vaiheessa mulla alkoi jännitys
hiki valumaan jo pitkin selkää ja naamaa ja olin melko varma että pyörryn! Tuomari valikoi
yhteensä viisi koiraa josta alkoi sitten pohtimaan neljää parasta järjestykseen.
Jo pitkään jatkuneen seisoskelun jälkeen tässä vaiheessa Aratalla meni hermo eikä jaksanut
enää yhtään seisoa, mikä harmittaa todella kovin kun oltiin niin loppusuoralla!
Arata ei sijoittunut ja näin ollen voisi sanoa pojan olleen viides paras, mikä on siis
paremmin kuin hyvin, Arata kyllä yllätti tämän mamman aivan täysin tänään!! <3
En tiedä johtuuko siitä ettei enää jaksanut seisoa vai olisiko jokatapauksessa pudonnut,
kyllä nimittäin harmittaisi jos väsymyksen takia ei sijoitusta tullut, mutta oli miten oli niin
hienosti meni! Ylpeä olen! Kaksi suomalaista kuitenkin pääsivät 4 parhaan joukkoon.
Toinen (en tiedä kuka) sijalle 2! Ja toinen Mitsuo Go Akogareno (Katsu) sijalle 4!

Junnu narttujen kehä oli todella, siis todella kovatasoinen, kyllä olisi itselläni siinä tilanteessa
tuomaroidessa mennyt sormi jo useamman kerran suuhun!
17 toinen toistaan upeampaa narttua, taisi näistäkin jokainen saada ERI:n!
Huomasi kyllä että tuomarilla oli vaikeuksia valikoida parhaat koirat joukosta, juoksutti
useaan otteeseen ja seisotti pitkään koiria ja pohdiskeli, mutta kyllähän sielä lopulta
järjestyskin saatiin! Minun suosikkini, Venäjältä kisailemaan tullut todella upea narttu sai
ykköspaikan, toiseksi ja nejänneksi tulleista en tiedä, mutta kolmanneksi valikoitui täällä koti
suomessa asuva I'Yufa Des Seigneurs Dórient (Yufa)! Mahtavaa!

Vuoden 2014 Maailman voittaja tittelin pitkän päivän päätteeksi vei Venäläinen narttu ja
VSP meni Latviaan!
Espanja sai ROP- veteraanin. Ja ROP- kasvattaja löytyi Suomesta, Viribus Units kennelistä!
Päivän päätteeksi kotiin palattuani kuulin vielä, että Katsu ja Yufa olivat voittaneet parikilpailun
ja ovat nyt näin ollen maailman kaunein akita pari, huikeeta !!!

                                                                Yufa ja Katsu

Nyt sitten kuvia junnu luokista. Valitettavasti mun kameralla ei sisätiloissa saa hyviä kuvia,
joten toivotaan että näistä edes hieman selvää saisi.

                                                                 Urokset

Nartut

Taas kuvia

Jälleen "pakollinen" kuva päivitys. :D
Ystäväni Inka otti tällä kertaa minusta ja Arasta yhteiskuvia. :)
Nyt sitten säästän teidät toistaiseksi kuvapäivityksiltä.
Enää 5 päivää maailman voittaja näyttelyyn ja sitten sieltä päivitystä.
Voin kertoa että tässä alkaa jo hikipisarat valumaan, enkä tarkoita että
helteiden takia vaan jännityksestä... Poika parkakin kerkesi just sopivasti
vikat karvatkin pudottamaan, huoh. No joo, nyt ne kuvat!

Koulutus edistystä

Otin jokunen aika sitten yhteyttä koirakouluttajaan ja sain neuvoja, että

miten lähteä toimimaan Aratan kanssa jotta muita koiria voitaisi taas sietää.

Viimepäivinä jonkin näköstä edistystä onkin ollut jo havaittavissa!! :)

Esimerkiksi kahta suht hyvän kokosta urosta vastaan käveltiin pienellä tiellä,

Ara meni ensiksi vaanimis asentoon mutta oli kuitenkin nätisti eikä yrittänytkään

mitään kepposia! Yhtä narttu koiraa oli käynyt moikkaamassa ihan nenäkkäinkin

(olivat tosin kuulema jo pentunakin kerran tavanneet).

Tänään sitten koirapuiston parkkipaikalla oli reilu metrin etäisyydellä kasvokkain

kahden koiran kanssa eikä poika ollut moksiskaan!! Lenkillä vielä myöhemmin

käveltiin toisen koiran takana eikä Arata silloinkaan välittänyt.

Ihanaa huomata edistysaskeleita! Pikkuhiljaa hyvä tulee!! :)

Täällä on kyllä ollut tänään poikkeuksellisen tyytyväinen koiran omistaja. :)